Toinen asia mikä mietityttää on, millainen on hyvä vanhuus. Omia vanhempiani hoitaessa olen ajatellut, että he ovat tämän yhteiskunnan "kehäraakkeja". Kunnioitus vanhenemista, rauhallista ja miellyttävää köpöstelyelämää kohtaan puuttuu. Vanhuutta ei saisi edes ajatella. Puhuminen työkavereiden eläkkeelle jäämisestäkin on useasti tabu. Miksihän? Eläkkeellähän pitäisi olla huikea mahdollisuus tehdä kaikki ne asiat, jotka on jäänyt tekemättä tai kokeilematta. Toimeentulo pitäisi olla eläkkeelläkin turvattu. Sitähän tämä yhteiskunta, joka arvostaa vain työikäisiä, ei välttämättä anna. Jos eläkkeellejääminen on vaikeaa, pitäisi olla jokin tukiryhmä, joka kertoisi mahdollisuuksista saada vaikkapa uusia ihmissuhteita. Ihmissuhteiden takiahan monet viihtyvät työssään haluamatta jäädä eläkkeelle ja antaa sijaa nuorille aloittaa työuraansa.
Mökkihöppänällä kyllä aika kuluu. On niin paljon asioita joita arvostan, ihmettelen ja haluaisin kokeilla. Ja näköjään sitä pystyy kaikenlaiseen työpäivän jälkeenkin. Mökkihöppänä elää päivän kerrallaan.
LUMITUISKU KIITÄÄ PITKIN JÄRVENPINTAA |
KYNTTILÄT |
Ja saanko esitellä, mökkihöppänän uusimman ystävän.. Suloinen, pieni ja vallaton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti