Tämä maanantai on ollut kerrassaan väärän vänkyrä. Aamulla nukutti niin, että kellosta kuuluva vieno linnunlaulu kuulosti variksen raakkumiselta. Aamu oli hukassa. En löytänyt reipasta mieltäni mistään. Sellaisena päivänä pitäisi vetää aamulla lämmin täkki poskiin asti ja kertoa, etten aio tänään lähteä häiritsemään maailmaa eikä maailma mielellään tänään häiritsisi minua. Vaan todellisuus on toistamaata. Työpäivä meni onneksi jotenkuten vanhalla rutiinilla, kun ei vain alkanut pohtimaan mitään syvällisempää. Aivojen pintakerros oli ainoastaan käytössä. Ostin liian pieniä kirjekuoria, väärän numeroisen mustan värin tulostimeen ja kaiken kruunasi suklaalevy pahimpaan maanantaivänkyrään. Suklaalevy oikeasti osaa lohduttaa! Suklaisen makupalan jälkeen olo vaihtuu lohduttomasta maanantain katumukseksi. Maanantai on siis kohta ohi ja toivon tiistain tuovan tullessaan aamuvirkeyden ja että töissä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Ostokset sujuisivat kuin leikki. Tulostin toimisi ja suklaalevyn tilalla olisi oranssinpunainen porkkana tuomassa katumuksen tilalle terveellisyyttä.
Sitäpä ei tiedä ennen kuin huomenaamulla. Kuuluuko kellosta västäräkki vai varis!
Jäinen naamataulu!
Tuulen leikkiä jään päällä
Jäinen joki järvessä
Yksinäinen kuusi
Kahden virran ranta
Sitäpä ei tiedä ennen kuin huomenaamulla. Kuuluuko kellosta västäräkki vai varis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti