Näin on Mökkihöppänän kesä mennyt ohitse.
Blogin kirjoittaminenkin on jäänyt vähemmälle. Tänään on sadesunnuntai, joten on aikaa istahtaa ja kirjoittaa. Meillä on sunnuntaisin tapana, että ukkokulta keittää kahvit. Siksi mökkihöppänä venyttelee, viivyttelee ja odottelee kahvintuoksua. Kahvintuoksu, vasta niitetyn heinän tuoksu, uunituoreen marjapiirakan mehuisa tuoksu tai hento ruusuntuoksu, kaikki ne ovat kuuluneet kesääni. Mutta syksy lähestyy. Pihlajien ja haapojen lehtien väriloisto on suuremmoista katseltavaa ennen kuin lehtipuut luovuttavat värinsä metsikköjen uumeniin. Pian rungot ovat paljaat ja odottavat ensimmäistä puhurituulta. Mökkihöppänä kutoo sukkia. Pipot ja hanskat pitänee ottaa esille eteisen naulakkoon. Mitä jäikään tästä kesästä muistoiksi ? Lämpöinen kesäaamu, kukkien väriloisto, tyynen järven heijastava pinta, veneily ja hiekka varpaiden välissä. Siinä on muistoja syksyä ja talvea varten. Mökkihöppänä tykkää kyllä syksystäkin. Ulkoilua raikkaassa säässä, takkatuli, villasukat ja kuppi kuumaa teetä. Syksy voi tulla kurkistamaan ikkunasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti