keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Lukemista ja laulamista

Mökkihöppänä tykkää luonnonväreistä. Luonnon parhaat värit ovat  poltettu oranssi tai kullan ja hopean kimallus aalloilla. Reilun kaupan valkoiset ruusut ovat kauniita. Mökkihöppänä pukeutuu monesti mustaan luullen sen hoikentavan ihan hurjasti. Puntarin numerotkin ovat mustia ja kertovat  omaa karua todellisuuttaan.

Kirjastosta mukaan tarttuu sisustuskirjoja, vintagea, luonto- ja matkailukirjoja. Hiljalleen selailen kirjojen kauniita kuvia.  Joskus käperryn  sohvalle ja aloitan jännän dekkarin, historiallisen  kirjan tai elämänkerran. Jos kirja ei  ole kiinnostava,  lukeminen takkuaa, kunnes huomaakin kirjaston eräpäivän lähestyvän. No, on hetkiä, ettei tee mieli  lukea mitään. Joskus ei voi nukkua ennen kuin kirja on luettu viimeisiin kirjaimiin saakka.

Musiikkimakukin vaihtelee mielialan mukaan. Autolla ajaessa voi  laulaa täysillä. Siis HUOM!  jos ajelee yksin... Ipanat teki  kerran kiusaa ja laittoi auton cd-soittimeen valmiiksi kappaleen: Täältä tulee hirmuinen Rölli..En naurultani pystynyt autoa ajamaan ja oli pakko pysähtyä tienvarteen. Jotkut kappaleet tuovat muistoja mieleen tai ovat niin kaunita, että kyynel tulee väkisinkin silmäkulmaan. Kun lasten isä kuoli, avasin radion ja sieltä kuului Kun kitara soi, et itkeä saa..Siinä oli lohdutus surulliseen päivään.

 Eräänä iltaehtoona päätettiin ukkokullan kanssa harjoitella karaokea. Laulaminen on moisesta ääntelystä vielä kaukana!  Mennessäni verannalle kynttilöitä viemään, kuulin huuhkajan huhuilevan talon takana olevassa kuusessa. Oletan sen pyytäneen  hartaasti meitä olemaan hiljaa kaikkien öisten luonnon eläinten puolesta.

HuHuu, ja hyvää syyskuun viimeistä viikkoa!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti