Mökkihöppänä tykkää luonnonväreistä. Luonnon parhaat värit ovat poltettu oranssi tai kullan ja hopean kimallus aalloilla. Reilun kaupan valkoiset ruusut ovat kauniita. Mökkihöppänä pukeutuu monesti mustaan luullen sen hoikentavan ihan hurjasti. Puntarin numerotkin ovat mustia ja kertovat omaa karua todellisuuttaan.
Kirjastosta mukaan tarttuu sisustuskirjoja, vintagea, luonto- ja matkailukirjoja. Hiljalleen selailen kirjojen kauniita kuvia. Joskus käperryn sohvalle ja aloitan jännän dekkarin, historiallisen kirjan tai elämänkerran. Jos kirja ei ole kiinnostava, lukeminen takkuaa, kunnes huomaakin kirjaston eräpäivän lähestyvän. No, on hetkiä, ettei tee mieli lukea mitään. Joskus ei voi nukkua ennen kuin kirja on luettu viimeisiin kirjaimiin saakka.
Musiikkimakukin vaihtelee mielialan mukaan. Autolla ajaessa voi laulaa täysillä. Siis HUOM! jos ajelee yksin... Ipanat teki kerran kiusaa ja laittoi auton cd-soittimeen valmiiksi kappaleen: Täältä tulee hirmuinen Rölli..En naurultani pystynyt autoa ajamaan ja oli pakko pysähtyä tienvarteen. Jotkut kappaleet tuovat muistoja mieleen tai ovat niin kaunita, että kyynel tulee väkisinkin silmäkulmaan. Kun lasten isä kuoli, avasin radion ja sieltä kuului Kun kitara soi, et itkeä saa..Siinä oli lohdutus surulliseen päivään.
Eräänä iltaehtoona päätettiin ukkokullan kanssa harjoitella karaokea. Laulaminen on moisesta ääntelystä vielä kaukana! Mennessäni verannalle kynttilöitä viemään, kuulin huuhkajan huhuilevan talon takana olevassa kuusessa. Oletan sen pyytäneen hartaasti meitä olemaan hiljaa kaikkien öisten luonnon eläinten puolesta.
HuHuu, ja hyvää syyskuun viimeistä viikkoa!
Kirjastosta mukaan tarttuu sisustuskirjoja, vintagea, luonto- ja matkailukirjoja. Hiljalleen selailen kirjojen kauniita kuvia. Joskus käperryn sohvalle ja aloitan jännän dekkarin, historiallisen kirjan tai elämänkerran. Jos kirja ei ole kiinnostava, lukeminen takkuaa, kunnes huomaakin kirjaston eräpäivän lähestyvän. No, on hetkiä, ettei tee mieli lukea mitään. Joskus ei voi nukkua ennen kuin kirja on luettu viimeisiin kirjaimiin saakka.
Musiikkimakukin vaihtelee mielialan mukaan. Autolla ajaessa voi laulaa täysillä. Siis HUOM! jos ajelee yksin... Ipanat teki kerran kiusaa ja laittoi auton cd-soittimeen valmiiksi kappaleen: Täältä tulee hirmuinen Rölli..En naurultani pystynyt autoa ajamaan ja oli pakko pysähtyä tienvarteen. Jotkut kappaleet tuovat muistoja mieleen tai ovat niin kaunita, että kyynel tulee väkisinkin silmäkulmaan. Kun lasten isä kuoli, avasin radion ja sieltä kuului Kun kitara soi, et itkeä saa..Siinä oli lohdutus surulliseen päivään.
Eräänä iltaehtoona päätettiin ukkokullan kanssa harjoitella karaokea. Laulaminen on moisesta ääntelystä vielä kaukana! Mennessäni verannalle kynttilöitä viemään, kuulin huuhkajan huhuilevan talon takana olevassa kuusessa. Oletan sen pyytäneen hartaasti meitä olemaan hiljaa kaikkien öisten luonnon eläinten puolesta.
HuHuu, ja hyvää syyskuun viimeistä viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti