Kun kevät etenee ja aurinko lämmittää taas luontoa ja sen asukkaita, tulee mieleen kesä. Miten mukavaa aikaa se onkaan, viettää lomaa ilman kelloa ja tehdä sellaisia asioita, jotka tuntuvat hyvälle. Viime kesästä jäi mieleen parhaiten venereissut ja suvun nuorison auringonottotuokiot rannalla. Miten voikaan muuttua lapsemieliseksi, kun pääsee lämpimään järviveteen uimaan. Uimarenkaalla polskimaan tai uimapatjalle hiljalleen aaltojen vietäväksi. Laiturilta voi tarkkailla kalanpoikasia ja kuinka aurinko helmeilee järvenpohjaa aaltojen heijastuessa pohjahiekkaan. Valkoiset poutapilvet lipuvat pitkin syvän kirkaan sinistä taivaanlakea ja on ilma kiertyy ihanan lämmittävästi iholla. Miten hyvälle tuoksuukaan luonto, heinät ja metsän mättäät sateen jälkeen. Päivän jälkeen rantasaunaan vettä järvestä, puita kiukaan alle ja pieni savuvana leijailee pitkin rannan puiden runkoja. Hiljaa istumaan saunan penkille ja nauttimaan illan elävästä luonto-ohjelmasta. Eino Leinon sanoin tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä elämäni laulun teen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti