perjantai 21. helmikuuta 2014

Dalat ja Phan Thiet - jää taakse

Vielä viimeinen fiilistely Dalatin vuoristokaupungista ja Phan Thietin lomarannalta. Phan Thietissä majoituttiin Cliff Resort - hotelliin. Se oli vuoden vanha ja rakentaessa oli ajateltu ekologisuutta.  Aamupalalla oli kahta, kolmea lajia keittoa, tuoreita munakkaita, joihin sai valita omat täytteet, paljon kasviksia ja tuoreita hedelmiä. Varsinkin mehut olivat tuoreita - jäin koukkuun ananasmehuun...

Mui Nen ranta-alueella oli paljon turistikauppoja - alueella on paljon venäläisturistejä - meidän hotelli oli hiukan kauempana  rauhallisella alueella.  Meitä luultiin venäläiseksi ja kun kerrottiin että ollaan suomalaisia, ei kukaan tiennyt Suomen olemassaolosta mitään.

Merivirrat ovat voimakkaita, sen vuoksi vihreä lippu vaihtui usein punaiseen ja mustaan. Rannalla olijat yleensä kävelivät pitkin meren rantaa tai kahlasivat matalikossa. Merivesi oli ihanan lämmintä. Hotellin uima-altaassa paahtava auringonpolte helpotti hiukan.

Jos lomaviikkoa olisi voinut jatkaa, olisin halunnut käydä vielä Hanoissa ja Halong Bayssä ihastelemassa erästä maailman kauneimmistä merenlahdista.

Mutta kaikki loppuu aikanaan, Vietnam jäi taakse. Kotimatka kesti 26 tuntia. 6 tuntia kentälle, 12,5 tuntia lentoa, tunnin kotimaan lento ja vielä pari tuntia omalla autolla. Kotioven avattuani tiesin saapuvani  maailman parhaaseen paikkaan. Tuttuun ja turvalliseen kotiin.

Kuulevatko korvat, näkevätkö silmät, puhuuko suu?

Illan hämyyn tummuvaan

Tähän liikenteeseen en uskaltaudu itse ajamaan




Putoaako hedelmä päähän?
Paikallinen sähköyhtiö on laittanut paljon piuhoja


lauantai 15. helmikuuta 2014

Budhalaistemppeleitä ja kauniita maisemia Vietnamissa

Vietnamissa on monia uskontoja, joista eräs suurimmista on budhalaisuus. Eräässä temppelissä oli suuri temppelikello, johon voi käydä kiinnittämässä toivomuksen. Sen jälkeen kelloa kumautettiin suurella puutukilla. Toivoin koko  perheelleni terveyttä ja hyvinvointia - kumautin kelloa viisi kertaa ja toivoin, että sen ääni kuului kauas taivaan stratosfääreihin vieden toiveeni perille saakka. Temppelissä osa rukoili suitsukkeet kädessään. Olotila oli harras ja hiljainen.

Toreilla oli paljon hedelmiä, kukkia, kahvia ja teetä ja hedelmistä kuivaamalla tehtyjä karkkeja. Aurinko lämmitti kuumasti ja kosteus takertui vaatteisiin. Auringonottopaikkoja oli hotellin edessä muutamia. Kaupustelijoita en nähnyt kuin kaksi - yksi taulukauppias ja yksi hedelmäkauppias. Muuten rannalla oli rauhallista ja aurinkoista. Silmät kiinni ja iholla tuntui leppeä merituuli. Rusketusta pintaan... Vietnamilaiset valkaisevat ihoaan, koska vaalea iho merkitsee varallisuutta ja parempaa asemaa. Siksipä moni oli peittänyt ihonsa kokonaan - jopa villapuseroilla. He olivat tottuneet ilmastoonsa kuten mekin pohjoisen ilmastoon. Ostettiin neljät silmälasit vahvuuksilla ja maksettiin niistä 600 euroa yhteensä. Jännittyneenä sovitettiin laseja, ja todettiin niiden olevan todella hyvät. Nyt laitan paikalliselle optikolle vanhat lasini ja hän laittaa niihin lukutehot - postittaa ne takaisin. Linssit maksaa noin 50 euroa.





Aurinkoa ja merta

Apina jonka olisin tahtonut vapauttaa

Hedelmätori

Temppelin rauhaa

Auringonlasku

Uima-altaan pintaa

Laskuvesi
Hyvän tuulinen budha -patsas

torstai 13. helmikuuta 2014

Mökkihöppänän matka Vietnamiin 2014

Mökkihöppänä kävi pitkällä matkalla maapallon toisella puolella Vietnamissa. Takaisin tultaessa reppu on täynnä mukavia muistoja ja kokemuksia ihan erilaisesta kulttuurista. Ensin matkustettiin HCMC eli Ho Chi Min Cityyn  (entinen Saigon). Kaupungissa on noin 8 miljoonaa asukasta ja mökkihöppänän pää oli ihan sekaisin. Liikenne oli täysin vallatonta. Kadun ylittäminen oli - miten sen nyt kuvailisin -  mielenkiintoinen kokemus. Skoottereita oli tuhansia, autot ajoivat hulvattomasti vastaantulijan kaistalla tai liikenneympyrässä kiersivät ihan väärään suuntaan. Mökkihöppänä tunsi olevansa kesäisessä isossa muurahaispesässä. Suomen rauhaan ja sääntöihin tottuneen täytyi hiukan sopeutua. Reissaamisessa on kuitenkin aina muistettava, että maassa maan tavalla. Hotellin takapihalla sotaveteraanit, naiset ja miehet pitivät kirpputoria tai myivät hedelmiä. Elinolosuhteet eivät tainneet olla parhaat mahdolliset kenelläkään heistä. Saigon  kohisi ympärilläni skoottereiden tööttäyksineen, torineen ja ihmisineen. Väestö on noin keski-iältään 27 vuotiaita, ja väestön määrä kasvaa. Asukkaita on jo noin 80 miljoonaa ja maa on melkein Suomen kokoinen. Itsepalveluun tottuneena suomalaisena oli ihan outoa, kun vietnamilaiset huolehtivat niin hyvin hotellissa ja ruokapaikoissa asiakkaistaan. Ruoka oli hyvää ja hedelmät tuoreen herkullisia.

Keskustan eräs pääkatu oli täynnä toinen toistaan upeampia kukka-asetelmia. Kiinalainen vuosi oli vaihtumassa hevosen vuoteen, joten kevään juhla TET oli alkamassa. Tet juhlan aikaan vietnamilaiset haluavat olla oman perheensä luona asuivatpa he sitten missä päin maailmaa tahansa. Vietnamilaiset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja kävelivät pitkin katua perheineen ottamassa kuvia perheestään.

Mökkihöppänä käveli ukkokultansa kanssa ympäriinsä ja tunsi olevansa niin mitättömän pieni keikkuessaan pää alaspäin maapallon toisella puolella... 


Hevonen
Syntymävuosi
1942 1954 1966 1978 1990 2014
Hevosen persoona on hauska ja viehättävä vähän houkuttelevakin. Hevosen vuonna syntyneet rakastavat sosiaalisuutta ja tykkäävät olla tekemisissä ihmisten kanssa sekä olla huomion keskipisteenä - ja voivat olla myös egoistisia, äkkipikaisia ja kärsimättömiäkin. Hevonen on luonteeltaan on huomaavainen ja suojeleva.
Myönteiset piirteet: Hauska, sosiaalinen ja kiinnostunut eri asioista, vakuuttava, pitää sivystyneisyydestä, ja hänellä on hyvä työmoraali
Kielteiset piirteet: Itsekäs, häikäilemätön, ei kuuntele neuvoja, tykkää pitää narut vain  omissa käsissään.

tarina jatkuu....