Lokakuisia hetkiä muistojen muistitikulta

 Vaaleanpunainen auringonlasku

Mökkiseinän sorsat

Lokakuun lopun kuulautta

Ensi kesän remonttikohde, rakas rantasauna

Elämän leppoistaminen

Luin artikkelin downshifting -elämäntavasta. Jotain kolahti. Olen leppoistanut elämääni  vuoden ajan tiedostamatta. Pidän lauantai-aamun kiireettömästä heräämisestä mökillä, kahvin tuoksusta ja korvia hivelevästä hiljaisuudesta. Aamututkailusta - millainen sää on ikkunan takana? Mitähän me ukkokullan kanssa. No,  sanoi, että vaikka halontekoa. Ruokaostoksetkin ovat muuttuneet. Keittoon oikeita porkkanoita, muita kasviksia, joskus perunaakin, paljon mausteita ja lihaa tai kalaa. Kuljin viikolla superhypermarketissa ja ihmettelin sitä ruokatarvikkeiden määrää. Satoja ja satoja erilaisia pussukoita ja nyssyköitä. Luen pieniä pränttejä, E, E, E. Millähän E:llä on merkitty aidot ruoka-aineet. Ai, niitä ei tässä olekaan...  Pakkohan tarpeellista on ostaakin, ja kieltämättä joskus maistuu karkkipussikin. Hyvä kun ihmisillä on töitä sen myötä,  mutta  silti jotain peruuttamatonta  päässäni on tapahtunut. Televisio - vain pieniä hetkiä, kiitos. Hyvää musiikkia sadehetkiin, kirja olohuoneen pöydällä, neulepuikot ja kauniin väristä villalankaa. Olen onnellinen ja paremmassa kunnossa kuin valovuosiin..  Ja taitaa miehenikin olla samaa mieltä. Ainakin hän kulkee pitkin poikin tonttia ja viheltelee!



Mökkienkelit

Aaltojen muovaamat kivet

Ikävä istuu olkapäällä

Ensimmäistä kertaa lasten lähdettyä kotoa, tunsin ihan pohjatonta ikävää. En tiedä mistä ikävä ilmestyi olkapäälleni. Leivoin mustikkapiirakkaa ja kuulin korvissani hyväntahtoista nahistelua, kysymyksiä... Jatkuvan  nälän äänen, mikä se sitten liekään. Kuulin  mopon hurinan varaston kulmalla, ja  olohuoneen taukoamattoman tarinoinnin. Miten se kaikki voikaan tallentua molempiin korviini. Ja olen tallentanut sitä monia gigamegatavuja huomaamattani.  Ymmärrän nyt, että muistoillakin on äänet, tuoksut ja värit. Nyt istuu Hiljaisuus sohvalla ja television edessä. Minun on luotava nyt omat ääneni ja......syötävä marjapiirakkani.

Harmaa päiväkin voi olla kaunis

 Laitettiin hiirenloukkuja vanhaan aittaan. Kun mentiin katsomaan ei ollut hiiriä muttei ollut enää loukkujakaan!  Ajattelin, että hiiret tehneet vastaiskun ja tuoneet ne meidän sängyn viereen.. Mikähän lie ollut asialla.

 Ranta odottaa jo ensimmäistä lumisadetta.

 Emännän ja isännän minisaappaat.

Ensimmäinen akryylimaalausyritys. Kivaa vaikkei osaakaan!

Kuvia syksystä

 Poimimattomat puolukat

 Syksyinen auringonlasku

Kynttilätunnelmaa

Lokakuun illanhämäryys

Kesä on vaihtunut lokakuun iltahämärään. Kesäöiden valo on nyt poissa ja on opeteltava tulemaan toimeen pimeyden kanssa. Tähtitaivas näkyy kuulaana iltana. Joskin taivaalle syttyy jokunen tähti, jota epäilen satelliitiksi. Mistähän sen erottaa tähdestä? Mökkiaika on jatkunut, koska Lister vaihtui sähköliittymään. Ikä kai toi jo mukavuuden haluakin. Joskin kaipaan kynttiläaikaa  - mökin lämmittämistä takkatulella - nyt homma hoituu ilmalämpöpumpulla ja sähkövalolla. Hiukan haikea olo, vaikka lämpimästä tykkään ja valossa on huomattavasti helpompi harrastaa kaikkea askartelua tai maalaamista.. Kalastuskin vaihtuu onkimisesta pilkkimiseen - kunhan järvi jäätyy kunnolla. Ajattelin tehdä pienen luistinradan. En ole luistellut sitten vuoden.. no.. Pysyisköhän sitä pystyssä?