Siniset ajatukset ja taivaanrannan takana odottava kokemus

Jos olisi iso järvenselkä, niin katse yltäisi pitemmälle ja saattaisi löytyä sininen ajatus.
 (Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija)

Millainen on sininen ajatus, onko se heijastus unelmasta, mielen tuoma onnellisuuden tunne, aavistus jostakin odottamattomasta tulevasta vai muisto kuin peilinkuvajainen. 

Mökkihöppänällä joskus soljuu sinisiä ajatuksia, muistoja, peilikuvia, heijastuksia, haaveita, marraskuisen tähtitaivaan nopeasti sykkiviä tähdenlentoja. Joskus on hyvä vaihtaa suuntaa, ettei jumitu yhteen tilanteeseen tai paikkaan, liian tuttuun ja turvalliseen. Siniset ajatukset ovat siis  tärkeitä.  Joskus sitä vain uskaltaa ottaa tuulta siipien alle ja antaa tuulenpyörteen viedä mennessään. Joskus pyörre voi viedä eteenpäin, toisinaan sitä muksahtaa takaisin puolukkamättäälle ja takamukseen koskee - yhtä kokemusta rikkaampana ja viisastuneempana. Kun tuntuu sille, että on rakennettava se lautamaja puuhun, jotta voi nähdä pidemmälle, kuulla kauempaa  ja kurkistaa  isompaan avaruuteen - on uskallettava se rakentaa. Seikkailun jälkeen voi palata turvalliseen kotiin - mieli avarampana. Mökkihöppänä pakkaa tammikuussa laukun ja häviää ukkokullan kanssa sinisen taivaanrannan taakse. Avartamaan mieltään, keräämään kokemuksia, tekemään jotain mitä ei ole koskaan tehnyt. Hakemaan ehkä sen sinisistä ajatuksista sinisimmän.