tiistai 16. lokakuuta 2012

Kuumat aallot

Mökkihöppänä on tullut tiettyyn ikään. Vaikka ulkona on viileys vallannut pihanurkat, mökkihöppänällä on kuuma. Olen muuttunut käveleväksi ilmalämpöpumpuksi. Naiseus ei aina ole helppoa, vaikka siinä on mukavatkin hetkensä. Olen saanut kaksi lasta, jotka ovat tuoneet elämääni sellaista rikkautta, jota ei voi mitata. Mökkihöppänästä on tullut mummo.  Olenhan minä ukkokullan vaimokin. Naiseuden tuomista kuumista aalloista luopuisin kuitenkin kevyesti. Miltä tuntuukaan  kun sisällä selkärangassani alkaa tuntua lämpö, joka hiljalleen kasvaa kehon kokoiseksi siirtyen  iholle tuoden  tropiikin kokoisen hikoilun. Jos käännät äkkiä päätäsi, saa koko lähiympäristö pienen sadepilven. Kuumat aallot on oiva puheenaihe samanikäisten naisten kesken. Olen saanut kuulla monta tarinaa  aaltojen tuomasta  "huumasta". Mökkihöppänän ystävä kertoi miehensä sanoneen, että ennen ystäväni oli ollut kiukkuinen kerran kuussa ja nyt tasaisesti joka päivä.  Kiukkuisuus ei ole mukavaa itselle eikä lähiympäristölle.  Jaahas, join kirjoitellessani kupin kuumaa kahvia, joka ilmeisesti valui suoraan selkärankaani. Tulkoon siis jälleen ihana lämpö!


Pikkulintujen luonnonkiviallas

Ensi kesän tuunauskohde

Liekin lumoa

Pelkistetyn kaunista




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti