Talvivaaraa ja saastumisvaaraa

Olen lukenut artikkeleita Talvivaarasta ja kaivoksen aiheuttamista muutoksista lähijärvien vesiin tai onko kaivos saanut liian suurta kritiikkia osakseen. Se, että kaivosyhtiö aloittaa ehkä yhden järven kunnostustyöt, ei olisi alkanut ilman voimakasta arvostelua saastuttamisesta. Jos saastevesi pääsee pitkälle Vuoksen vesistöön, ei enää puhuta vain neljästä mökkiläisestä - vaan sadoista. Talvivaaran läheinen luonto on ainutkertaista korpimaisemaa järvineen ja vaaroineen.  Puhumattakaan muista Vuoksen vesistön kauniista järvistä, vaikka Kallaveden kauneudesta. Matkaahan ei ole kuin vähän yli sata kilometriä sinnekään. Luonnon kunnioittaminen olisi osakkeiden omistajille isompi osingonjako kuin tilille ropsahtavat rahat. Kaivos, joka arvostaisi ainutlaatuista luonnon monimuotoisuutta, mutta loisi samalla työpaikkoja. Eipä huonompi yhdistelmä vaikka vientituotteeksi ympäri maailman. Vaatii omistajilta rahallista panosta ympäristönsuojeluun, sijoittamista  tulevaan sekä ihmisille, eläimille että kasveille.  Kokemuksesta tiedän, että tuulen tuoksu järvenselältä, ilveksen jäljet hangessa tai teeren keväinen kukerrus -  hetkiä ei voi mitata rahassa  -  ne on koettava.