Mökkihöppänän suklaakakku

Mökkihöppänä on viettänyt pakkaspäivää sisätiloissa. Ulkona mittarin mukaan paukkuu pakkasta 30 asteen verran ja tuuli tulee suoraan Siperiasta. Silloin on hyvä tehdä kesällä kerätyistä marjoista soppaa ja päiväkahville hyvää mökkihöppänän suklaakakkua. Tämä on ollut jo vuosikymmenien verran meidän perheen suosikki, joten jaettakoon ohje nyt muillekin innokkaille "pakkas"leipureille.

MÖKKIHÖPPÄNÄN SUKLAAKAKKU

1 DL KAAKAOTA
2+ 1/4 DL MAITOA
1+ 1/4 DL SOKERIA

Sekoita kaakao, maito ja sokeri. Laita kattilaan, kiehauta seos varovasti ja anna jäähtyä.

125 MARGARIINIA TAI VOITA
1 + 1/2 DL SOKERIA
2 MUNAA
1 + 1/2 RKL VANILLIINISOKERIA
3+ 1/2 DL VEHNÄJAUHOJA
1 + 1/2 DL LEIVINJAUHETTA

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat ja vanilliinisokeri. Sekoita leivinhauje jauhoihin ja lisää se taikinaan vuorotellen jäähdytetyn suklaaseoksen kanssa. Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alimmalla tasolla n. 1 tunti. 175 asteisessa uunissa.

Tähän kakkuun vaikuttaa käyttämäsi kakkumuotti uunissaoloaikaan. Jos laitat pyöreään isoon perinteiseen kuivakakkumuottiin saa se olla uunissa tunnin verran. Sen sijaan jos laitat kuivakakun vaikka muottiin, jolla teet täytekakkuakin, saa kakun ottaa uunista hiukan aikaisemmin.  Kokeillen pääsee hyvään lopputulokseen.

Vinkki: kuorruta kakku mokkapalojen kuorrutteella.  Koristeeksi kakun reunalle voi
laittaa vaikka viinirypäleitä tai muuta hedelmäpalaa. Niin hyvää!!

Luontokuvia, talvista mökkielämää

Tänään ei keväästä ole tietoa. Pilvet tuovat lunta tullessaan. Ympärillä on valkeaa ja harmaata yhtä aikaa. Mökkitien varrella on puu, jossa on käpytikan käpyvarasto. Tikka laittaa kävyn puunkoloon kiinni ja nakuttaa siitä tarkkaan siemenet. Tikan jäljiltä puun juurella voi olla satoja käpyjä. Hirvet olivat ylittäneet tietä monesta kohti. Toisessa kohti näytti olevan askeljono, joka oli seurannut hirvenjälkiä. Tasaisessa jonossa kuin koiran tassun jälkiä. Petoeläimet etsivät vatsoihinsa täytettä kuten käpytikka siemeniään. Olipa tuikea pakkanen tai sakea lumipyry, luonnon monimuotoisuuteen ei kyllästy. Ikkunasta näkyy aina luontoelokuva.

Luonnon ääniä, tuulen tuntemuksia, unelma kesästä

Tammikuussa valoisa aika pitenee. Ensin viisi minuuttia viikossa ja kevään edetessä pian 6 minuuttia päivässä. Aavistus keväästä tulee valon mukana, vaikka talvi onkin syvimmillään tammi-helmikuulla. Miten kaipaankaan kesäöitä, valoisia kuulaita hetkiä, lintujen taukoamatonta laulua kuusien oksistoissa. Aamupalaa lämpimässä auringonpaisteessa. Useinhan odottaminen on yhtä kutkuttavaa kuin päämäärän saavuttaminen. Kesän odotus alkaa. Suunnittelen, mitä mukavaa pihalle tai kesäkeittiöön sisustusta. Unelmia, unien ja suunnitelmien sekoituksia.

Kesän tai talven kauniina rauhaisina päivinä, aistin täysin siemauksin  luontoa, männyn  kaarnan rouheutta, tuulen tuoksua tai käen kaukaista kukkumista. Ongen kohon hiljaista kelluntaa tai pilkkivavan äkillistä nykäisyä.  Kun on niin hiljaista, että säikähtää tuulen huminaa puiden latvustoissa. Kesä tai talvi, unelma tulevasta kulkee mukanani.

TALVIUNELMIA

KESÄISET UNELMAT