Mökkihöppänä vietti eilen oikein levollisen päivän. Levollisuus ei välttämättä tarkoita vain olemista. Mökkihöppänä on tehnyt asioita, joista tulee hyvä olo ja levollinen mieli - hiihtänyt, leikkinyt koiran kanssa, valokuvannut ja selaillut vanhoja lehtiä, ottanut päiväunetkin.
Ensimmäisen hiihtoreissun jäljiltä jalat ovat kuin kaksi tönkkösuolattua muikkua. Ei suju, eikä liiku ja jos sujuu ja liikkuu, niin kipiää tekee. Mutta sillähän se lähtee millä on tullutkin. Tänään on hiljalleen hiihtelyä tiedossa. Eilen auringon ympärillä oli halo-ilmiö - auringon ympärillä sateenkaari koko väriloistossaan. Pakkanenkin on paukkunut nurkissa. En ole ollut mikään pakkasihminen, mutta tänä vuonna pakkaset tuntuivat hyviltä. Pitkän mustan pimeän, harmaan loskan ja hopeisen liukkauden jälkeen vihelsi kylmä tuulentuiverrus, joka ei kysele, kietoudu eikä pysähtele, vaan tuivertaa suoraan nurkkiin ja metsiköihin, ja saa suuret lumiset siivet järvien isoilla aukeilla. Takkaan puita ja mökki on lämmennyt pikkuhiljaa. Parhaimmillaan mökin lämpö on silloin, kun on lähdettävä taas kaupunkiarkeen.
Kohta mökkihöppänän tuulentuiverrus miinusasteista vaihtuu plusasteisiin, kun alkaa kauan odotettu, säästetty ja ansaittu loma. Kesälomasta onkin jo niin pitkä aika....
 |
| Majava metsurina |
 |
| Lunta putoo, pilvi talvisukkaa kutoo |
 |
| Tuulen valkoiset siivet |
 |
| Kylmä auringonlasku |
 |
| Jääkiteet ikkunassa |
Kauniita kuvia!
VastaaPoistaKoirakuva on hyvin vauhdikas:)