Heleä aurinko

Sinistäkin sinisempi taivas

Rannan puut talvisessa auringossa

Jäljet hangella

Lumipitsiä puiden rungoilla

Mökkihöppänällä on ihan uudet sukset. Myyjä kertoi, ettei niitä tarvitse voidella vaan ovat pitopohjasukset. Sata kilometriä on kuulema sisäänajettava ennen kuin ovat parhaimmillaan. Mökkihöppänällä on vielä 92 kilometriä jäljellä sisäänajoa eli saattaa useampi vuosi siinä vierähtää. Aurinko heläytti keltaiset säteensä pitkin järvenrantoja ja puut hehkuivat valkoisuuttaan. Hiihdin hiljalleen ja  ihastelin valoa hehkuvia pieniä timantteja hangella ja puiden notkuvia latvuksia. Koivurivi ikään kuin rukoili aurinkoa kohti.  Arvatkaapas miten helkkyvä ilo valtasi sydämen. Valo on voittanut syyspimeyden jälleen kerran. Suksi luisti ja happi virtasi. Mökkihöppänä kävi viime viikolla Lapissakin. Kun illalla menin ulos  taivaankannen ylitse oli kaartunut vihreä sateenkaari, joka lähti leijumaan pitkin ja poikin öistä taivasta. Mökkihöppänän niska oli ihan kipeänä kun ihastelin revontulien öistä leikkiä. En yhtään ihmettele, jos ulkomailta niitä tullaan ihastelemaan. Niin kaunis oli Lapin taivaan öinen näytös. Luonto on ihmeellinen. Tunsin olevani niin pienen pieni maailmankaikkeuden tallaaja - uusine pitopohjasuksineni.