Puuhastelua ja auringonottoa

Ihana auringonpaiste tuli viimeinkin tänne mökkiniemeenkin. Eilen illalla laitettiin laituri. Siinä on mukava istua auringonpaisteessa tai saunan vilvoitteluhetkinä. Järvi oli peilityyni ja vesilintujen siipien suhina kuului pitkin järven selkää. Mökkikeittiö alkaa olla valmis. Kesäkeittiön lattia laatoitettiin viime viikonloppuna ja saumattiin tänään. Ajattelin, että huh heijaa, nytpäs on saatu jo paljon aikaiseksi. Kunnes ukkokulta hilasi meidän veneen venevajasta pihalle ja ilmoitti alkavansa puunaamaan sitä... Onneksi pojalla on hiekkapuhallukseen tarvittavat tykötarpeet, ruiskumaalausvälineet ja into/taito maalata se. Joten valmistuu sekin projekti - joskus. Päivä on touhuttu ulkona ja iltasaunan jälkeen hyvän yön toivotukset toisillemme. Mielessäni lähetän hyvänyön toivotukset kaikille läheisille etenkin pienelle pojalle ja pienen pienelle tytölle.  Mitähän jos pihaan hommaisi kiikun ja liukumäen.... Projekti numero 362 alkamassa...

Mustikan versot

Mökkikeittiö

Hei, tuu kattoo tuolla on joku toinenkin jackrussel vedessä?

Tuunatut  kaapinovet

Kirpparilöytö

Metsäkanalinnut ja jäiden lähtö

Mökkihöppänän sydän on kevyt kuin perhosen siipi. Jäät ovat lähteneet ja pitkästä aikaa näkyi siniharmaa vesi ja aallokko. Lahden toisella puolella rannalla näkyi lumipenger. Keväinen tuuli oli voimakkaampi kuin jääpeite. Mökkitiellä oli ruuhkaa, kun tiellä tepastelee metsälintuja. Linnuilla on myös sydän kevyt kuin perhosensiipi ja kaveri kesäksi täytyisi löytää. Soidinäänet kantautuvat kauas ja yöllä näin untakin, että herätyskellon äänenä oli teeren kukerrus. Voi tätä kevään ihanuutta! Mutta ehkäpä myös aurinko näyttäytyy vielä niin, että iholla tuntuu lämpö ja poskilla kesäinen tuulahdus...

Riekko kuvattuna auton ikkunasta

Etuajo-oikeus.

Viimeiset jäälohkareet mökkirannassa

Pisaroita

Vapun jälkeinen päivä on jälleen kylmä. Mökkihöperö kävi eilen pienellä polkupyörälenkillä ja totesi tuulen tuiskeen olevan vielä ankaran. Mutta jospa loppuviikosta sitten alkaa jo kesäinen kevät... Mökkihöppänällä on riittänyt puuhastelua. Tytär muutti - laatikot, pienet ja isot pussukat, sohvaa ja rikkakihveliä vaan vilisee edelleen silmissä. Hyvää kuntoilua oli!  Ajattelin siinä kaiken tavaramäärän keskellä,  miten sitä uskaltaa itse muuttaa joskus. Kun on asunut samassa paikassa pitkään, tavarat ovat uponneet tuonne komeron hyllyjen perälle. Vaatteita on komerossa odottamassa sitä päivää, että on jälleen nuori ja hoikka. Muovikippoa ja vanhaa kuppia löytyy ihan omiksi ja naapurin tarpeiksi...

Pitäisikö pitää ihan inventaarioviikko. Laittaa pois tavaraa, jota ei ole tarvinnut viimeiseen viiteen vuoteen eikä jäädä ihmettelemään niitä käsissään, että jos minä kuitenkin...

Hyvää toukokuun alkua kaikille!